Eduskuntavaaliehdokas 2019

Olen Pia Lampola Itä-Helsingistä. Olen eduskuntavaaliehdokkaana 2019 vaaleissa SDP:n listalla Helsingissä.

Olen Itä-Helsinkiläinen 47-vuotias ammatinopettaja. Olen naimisissa, perheessäni on kolme lasta, joista nuorimmainen asuu vielä kotona. Perheeseen kuuluu myös minisnautseri Bruno, jonka kanssa lenkkeilen juosten sekä kävellen. Olen käynnyt ammattikoulun, josta valmistuin vuonna 1996. Ammattikoulun jälkeen toimin yrittäjänä ja opiskelin työnohessa alemman AMK tutkinnon. Aloitin ammatinopettajana 2008. Työnohessa opiskelin opettajaksi ja tällä hetkellä opiskelen työnohessa Tradenomi YAMK tutkintoa.

Teemat

Koulutus

Suomen koulutusjärjestelmä on monivaiheinen. Oppivelvollisuuslaki on ollut voimassa vuodesta 1920-luvulta lähtien. Varhaisin vaihe aloitetaan varhaiskasvatuksella, joka on tarkoitettu ennen oppivelvollisuuden alkamista. Seuraava vaihe on esiopetus, jonka jälkeen siirrytään perusopetukseen. Perusopetus on yhdeksänvuotinen. Tämän jälkeen on mahdollisuus siirtyä toisen asteen koulutukseen, johon kuuluu ammatillinen koulutus sekä yleissivistävä lukiokoulutus. Korkea-astekoulutus on jatkumo toisen asteen koulutukselle. Korkea-asteen koulutusta annetaan ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Lisäksi jokainen voi opiskella yleissivistävässä koulutuksessa, jota järjestetään esimerkiksi työväenopistot.

Tästä huomaamme, että Suomen koulutusjärjestelmä on kattava ja hyvin laaja. On paljon tutkimuksia siitä, että koulutuksen avulla useat ihmiset kykenevät itsenäiseen elämään ja pääsevät yhteiskuntaan kiinni omilla avuilla. Yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa koulutuksen avulla. Koulutuksen avulla ihmiset saavat tietoa, jolla he voivat vaalia omia etuja sekä edistää esimerkiksi terveyttään. Ammattitaidon avulla ihminen työllistyy ja saavuttaa itselle tärkeitä asioita. Koulutus antaa lapsille esimerkkiä siitä, miten yhteiskunta toimii sekä yhteenkuuluvuutta ja päivittäistä toimintaa, jota lapset tarvitsevat tukena hyvään elämään. Koulutus lisää omantunnonarvoa sekä uskoa omiin kykyihinsä että tulevaisuuteen. Koulutus lisää tasa-arvoa kaikkien ihmisten kesken. Edellä mainituista hyvistä ja tasa-arvoa edistävistä asioista huolimatta hallitus on heikentänyt koulutusta erinäisin leikkauksin. Mihin koulutusleikkaukset ovat johtaneet? Rahoituksen leikkaukset johtivat opettajien irtisanomisiin sekä toisen asteen opintolinjojen yhdistämisiin ja jopa osin joitakin tutkintoja lakkautettiin, toisen asteen koulujen aloituspaikkoja karsittiin. Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu ja tullaan leikkaamaan yhteensä 200 miljoona euroa. Tämän kaiken leikkauksen vuoksi edellä mainittuja asioita tapahtui ja tulee tapahtumaan.

Koulutusreformi, joka astui voimaan 1.1.2018 johti siihen, että toisen asteen koulutuksessa osa opiskelijoista ”siirtyi” työelämään. On hyvä, että ammattia opiskellaan työelämässä. Mutta mielestäni tässä ei huomioitu niitä, joilla ei ole mahdollisuutta siirtyä työelämän vaativiin työtehtäviin, esimerkiksi oppimisvaikeudet tai muut sosiaaliset ongelmat ovat kasaantuneet opiskelijan harteille. Kenen edun mukaisesti tämä uudistus tehtiin ja tämä leikkaus toteutettiin? Työpaikoilta on jo hetken kuulunut viestiä, että heillä ei ole resursseja ottaa siinä määrin opiskelijoita mukaan työelämään, kun on tarvetta. Osin tässäkin puhuu raha. Jos työelämä saisi jonkinlaisen korvauksen, voisi asia olla toinen. Pääkaupunkiseudulla tämä ei välttämättä ole niin suuri ongelma, mutta Suomessa on muuallakin opiskelijoita ja ammattikoulutusta tarjoavia oppilaitoksia. Otettiinko niitä huomioon? Uudistuksen ja leikkausten myötä itseopiskeluun ja digiopiskeluun on pyritty satsaamaan, mutta onko nuori, alaikäinen valmis ottamaan itsestään vielä sellaista vastuuta, että hän saavuttaa ammattitaidon itseopiskelulla?

Mielestäni koulutussäästöillä otetaan suuri riski kasvattaa tuloeroja ja tasa-arvoa, jotka nyt jo kasvavat kovaa vauhtia. Koulutettu väestö on kilpailutekijä nyt ja tulevaisuudessa. Osaamista ei ole varaa heikentää vaan sitä tulisi tukea ja kehittää.

Sosialidemokraattien mielestä koulutuksen alasajo ja ideologinen näivettäminen on lopetettava. Kun julkista koulutusjärjestelmää heikennetään, tehdään tilaa yksityisille markkinavetoisille koulutuspalveluille. Sosialidemokraateille koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ihmisten kesken ovat keskeisiä arvoja. Me uskomme siihen, että koulutuksen ja oppimisen mahdollisuuksien tasainen jakautuminen edistävät suomalaisen yhteiskunnan kehitystä kohti sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Nuoret

Tällä hetkellä lukiessani valtakunnan medialehtiä ja uutisia, jotka koskevat nuoria, olen todella huolissani. Miten Suomen nuoret voivat? Huolissaan ovat myös vanhemmat sekä nuoriso. Nuoriin kohdistuvat leikkaukset ja säästöt vaikeuttavat nuorten suunnitelmia tulevaisuudesta.
Miten voimme turvata nuorten kohtelun? Varhainen puuttuminen sekä oikeanlainen ohjaus auttavat perheitä tukemaan nuoria itsenäiseen elämään. Nuoret tarvitsevat aikuisten tukea on se sitten oma vanhempi tai joku ulkopuolinen, kuunteleva aikuinen. Nuoret tarvitsevat kokoontumispaikkoja sekä tekemistä.

Nuorten harrastukset
Kaikilla ei ole varaa harrastaa erilaisia harrastuksia, jossa nuoret voivat tavata uusia ihmisiä ja näin ollen myös solmia ystävyyssuhteita. Harrastusmahdollisuudet tulisi taata kaikille lapsille ja nuorille. Koulujen ja erilaisten harrasteseurojen yhteistyötä tulee tukea. Esimerkiksi tarjoamalla harrastetiloja ja rakentamalla leikki- ja harrastepuistoja enemmän kaupunkeihin.

Myös poliittisilla ratkaisuilla tulisi kiinnittää huomiota pikavippiyritysten lainaamaan rahaan. Useat nuoret ovat joutuneet ahdinkoon jo hyvin varhaisessa aikuistumisvaiheessa vippifirmojen kautta. Ahdinkoa lisää yleistyvä päihteiden käyttö, vaikka tilastot kertovat, että nuorten alkoholin käyttö on laskussa, niin huumeiden ja niiden johdannaisten käyttö on lisääntynyt. Tämä aiheuttaa myös rikosten lisääntymiseen ja sitä kautta mahdollisen laitoskierteen syntymistä. Pikavippien ottaminen ja laskujen maksamatta jättäminen lisää maksuhäiriömerkintöjen lisääntymistä ja luottotiedottomien nuorten ryhmien kasvamista. Edellä mainitut asiat ovat nuorelle iso taakka kannettavaksi. He eivät saa asuntoa, puhelinliittymää eivätkä välttämättä edes työpaikkaa.
Miten tähän tulisi puuttua? Miten edellä mainittuja asioita voidaan kehittää?
Haluan viedä näitä asioita eteenpäin, jos tulen valituksi kansanedustajaksi.

Nuorten asuminen ja asunnottomuus
Nuorten asunnottomuus on hälyttävällä tasolla, vaikka asuntoja rakennetaan jatkuvasti ympäri pääkaupunkiseutua. Miksi näin on? Vuokrataso on korkea ja ns. matalanrahan asuntoja ei ole tarpeeksi tarjolla.

Nuorten kuntoutus ja terveyspalvelut
Miten tuetaan, jos nuoren mieli järkkyy? Tai hän on joutunut päihdekierteeseen? Meillä on kasvavat jonot olemassa oleviin tukipalveluihin ja henkilökunta äärirajoilla. Varhainen puuttuminen ja oikeaan paikkaan ohjaaminen sekä saman henkilön kanssa toimiminen saattaa pelastaa nuoren syöksykierteen. Tähän me tarvitsemme lisää resursseja ja tukea.

Ikäihmiset

Ikäihmisten panos on annettu työelämälle, yhteiskunnalle, perheelle. Mitä sen jälkeen, kun työelämä on takana? Elämä jatkuu ei se siihen lopu vai loppuuko? Useilla ikäihmisille työ on ollut kantava voima ja työelämän jäädessä taakse monet toivovat löytävänsä uutta mielekästä tekemistä. Arvokkaan vanhuuden ja hyvän elämän peruspilareita ovat; toimivat terveyspalvelut, laadukas ja turvallinen asuminen sekä yhteenkuuluvuuden tunne. Ikäihmisten yksinäisyys on Suomessa kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Miksi näin on? Haluammeko unohtaa läheiset vai ummistammeko vain silmämme?

Miten voimme ottaa huomioon ikääntyneet ihmiset?
Tarjoamalla ikäihmisille palveluita, joita he tarvitsevat. Palvelun hankkiminen tulee olla helppoa ja kaikille saatavilla. Tarjota apua heille, jotka sitä tarvitsevat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta ei ole kaikille tasa-arvoista. SOTE uudistus sekoittaa kaikkien päätä ja ratkaisuja odotetaan. Hoitohintojen kasvu- sekä lääkekorvaukset saattavat olla osalle vanhuksista liikaa ja lääkkeistä tingitään. Lääke- ja matkakorvauksiin on kohdennettu valtavasti säästöjä. Kelan lääkekorvausten maksaminen on laskenut ja tulee laskemaan. Kun näitä heikennyksiä on tullut lääke- ja matkakuluihin niin samaan aikaisesti on terveydenhuollon asiakasmaksuja nostettu. Tämä kaikki johtaa siihen, että pienituloisten eläkeläisten rahat eivät yksinkertaisesti riitä.

Tukiverkkoja tarvitaan
Miten voivat ne yksinäiset vanhukset, joilla ei ole tukiverkkoa ympärillä? Muistisairaat henkilöt jätetään omanonnensa nojaan ja selviytymään jotenkuten. Kokemuksestani olen huomannut, että apua saa, jos sitä osaa pyytää, mutta odotusajat ovat pitkiä. Miten heidän käy, joilla ei ole tukiverkkoja? THL:n ATH-kyselyaineiston mukaan köyhyyskokemukset ovat kasvaneet ja kasvamassa. Lääkkeiden ostamisen ja lääkärissäkäynteihin ei ole varaa ja niistä on tingitty terveyden- ja hyvinvoinnin uhalla. Aaltonen Kari väitöskirjan mukaan (2017), pienituloisten ja sairastavien henkilöiden on pitänyt tinkiä terveydenhoidosta tai tekemään päätös ostaako lääkkeitä vai henkensä pitämiseksi ruokaa, sivistyneessä yhteiskunnassa vuonna 2019. Onko tämä oikein?

Enemmän yhteisöllistä asumista
Miksi Suomessa on yksinäisiä vanhuksia? Emmekö voi huomioida rakentamisessa ikääntyviä ihmisiä. Rakentamalla enemmän yhteisöllisiä asumismuotoja. Joissa on yhteisiä tiloja harrastuksille ja yhdessäololle. Eikö tätä kaikkea voisi tehdä ennen kuin vanhuusikä saavutetaan. Olla avarakatseisia ja ennakoida asioita. Palveluasuminen sekä tuettu asumismuoto tulisi olla kaikkien saatavilla. Nykykäytännön mukaan asiakkailta perittävät maksut ovat useiden ihmisten ulottumattomissa. Pienestä eläkkeestä ei makseta useiden satojen asiakasmaksuja. Asumispalveluiden maksuperusteita tulee yhdenmukaistaa sekä selkeyttää. Palveluasumisen asiakasmaksuista, joka sisältää hoivaa, hoitoa, lääkkeet ja kaikki tarvittava tukipalvelut, tulisi tarkistaa maksua ja vähimmäiskäyttövaraa asukasta kohti nostaa. Korkeilla asiakasmaksuilla saatamme vain vanhukset velkakierteeseen, koska heillä ei riitä varat maksaa korkeita asumis- ja hoivakuluja.

Tulevissa eduskuntavaaleissa 2019 haluan ottaa kantaa edellä mainittuihin asioihin. Palveluiden tulee olla kaikkien saatavilla sekä apua tulee olla tarjolla niille, joilla on alentunut kyky sitä pyytää. Terveyskeskuskusten lääkäri- ja hoitokäynnit tulee olla pienituloisilla maksuttomia.

Kuva-albumi

CV

Hiusalan yrittäjä 1996-2009

Ammatinopettaja 2008-

Ota yhteyttä

pialampola@gmail.com